Viiniharrastus voi alkaa hyvin yksinkertaisesti: maistat viiniä, josta pidät, ja alat miettiä, miksi juuri tämä viini maistuu näin hyvältä.
Mikä rypäle siinä on? Mistä viini tulee? Miksi kaksi samanväristä viiniä voivat maistua täysin erilaisilta?
Siitä viiniharrastuksessa lopulta on kyse. Ei siitä, että pitäisi tunnistaa vuosikerta sokkona tai omistaa satojen pullojen viinikellari, vaan halusta maistaa, vertailla ja oppia ymmärtämään viiniä paremmin.
Mitä viiniharrastus tarkoittaa?
Viiniä voi harrastaa monella tavalla.
Yhdelle kiinnostavinta ovat eri rypälelajikkeet, toiselle viinin ja ruoan yhdistäminen. Joku innostuu Italian viinialueista, toinen samppanjasta ja kolmas haluaa yksinkertaisesti löytää parempia viinejä illallispöytään.
Viiniharrastukseen voi kuulua esimerkiksi:
- erilaisten viinien maistelu ja vertailu
- rypälelajikkeisiin tutustuminen
- viinialueiden ja tuottajien tutkiminen
- viinin ja ruoan yhdistäminen
- tastingeihin osallistuminen
- viinialueilla matkustaminen
- kiinnostavien pullojen kerääminen ja kypsyttäminen
Harrastuksesta voi siis tehdä juuri niin kevyen tai syvällisen kuin itse haluaa.
Paras tapa oppia viinistä on maistaa
Viinistä voi lukea valtavasti, mutta yksi tehokkaimmista tavoista oppia on maistaa erilaisia viinejä rinnakkain.
Kokeile esimerkiksi kolmea eri Rieslingiä tai Pinot Noiria. Kun viinit ovat samalla pöydällä, niiden väliset erot on huomattavasti helpompi havaita.
Maistellessa kannattaa kiinnittää huomiota ainakin kolmeen asiaan:
Ulkonäkö: Millainen viinin väri ja intensiteetti ovat?
Tuoksu: Löydätkö hedelmiä, marjoja, kukkia, mausteita tai paahteisia aromeja?
Maku ja rakenne: Onko viini hapokas, makea, tanniininen, kevyt vai täyteläinen?
Viinin aromien tunnistamista ei tarvitse osata valmiiksi. Hajumuisti kehittyy kokemuksen kautta. Jos haluat ymmärtää tarkemmin, mistä erilaiset tuoksut syntyvät, lue Viinipedian opas viinin aromeihin.
Aloita muutamasta rypäleestä
Viinimaailma voi aluksi tuntua valtavalta. Alueita, tuottajia, rypäleitä ja erilaisia luokituksia on enemmän kuin kukaan oppii kerralla.
Siksi hyvä tapa aloittaa viiniharrastus on tutustua muutamaan klassiseen rypälelajikkeeseen.
| Valkoviinit | Punaviinit |
|---|---|
| Riesling | Pinot Noir |
| Chardonnay | Cabernet Sauvignon |
| Sauvignon Blanc | Syrah |
| Pinot Grigio | Nebbiolo |
Osta esimerkiksi kaksi eri Chardonnayta eri maista ja vertaile niitä. Kun saman rypäleen erilaiset tyylit tulevat tutuiksi, myös viinialueiden ja valmistusmenetelmien ymmärtäminen helpottuu.
Lisää oppaita rypäleistä, viinin valmistuksesta ja viinin perusteista löydät Stadin Viinikerhon Viinipediasta.
Opettele tunnistamaan viinin rakenne
Hyvä viini ei ole pelkästään kokoelma erilaisia aromeja. Myös viinin rakenteella on valtava merkitys.
Punaviineissä yksi tärkeimmistä asioista on tanniini. Se aiheuttaa suussa kuivattavan ja hieman karhean tunteen, jonka huomaa erityisen helposti voimakkaissa punaviineissä.
Jos aihe ei ole vielä tuttu, katso mitä tanniinit ovat ja miten ne tunnistaa viinissä.
Kun alat tunnistaa esimerkiksi hapokkuutta, tanniineja, makeutta ja alkoholin vaikutusta, eri viinien vertailusta tulee huomattavasti kiinnostavampaa.
Viini ja ruoka vievät harrastuksen uudelle tasolle
Yksi viiniharrastuksen hauskimmista puolista on huomata, kuinka paljon ruoka voi muuttaa viinin makua – ja viini ruoan makua.
Raikas ja hapokas valkoviini voi tasapainottaa rasvaista ruokaa, kun taas voimakas punaviini voi toimia erinomaisesti pitkään haudutetun lihan kanssa.
Täydellisiä sääntöjä ei tarvitse opetella.
Hyvä lähtökohta on yksinkertainen: kevyt ruoka ja kevyt viini, voimakas ruoka ja voimakkaampi viini.
Parhaat yhdistelmät löytyvät lopulta kokeilemalla.
Viinitastingissa oppii yhdessä muiden kanssa
Viiniharrastus muuttuu usein kiinnostavammaksi, kun viineistä pääsee keskustelemaan muiden kanssa.
Samasta viinistä voi löytyä täysin erilaisia havaintoja. Yksi tunnistaa kirsikkaa, toinen yrttejä ja kolmas jotain aivan muuta.
Se on täysin normaalia.
Tastingin tarkoitus ei ole löytää yhtä oikeaa vastausta, vaan oppia kiinnittämään huomiota viinin ominaisuuksiin ja vertailemaan omia havaintoja muiden kanssa.
Stadin Viinikerho järjestää jäsenilleen viinitastingeja ja viinitapahtumia, joissa viineihin tutustutaan vaihtuvien teemojen kautta.
Myös tarjoilu vaikuttaa viiniin
Viiniharrastuksessa huomaa nopeasti, kuinka paljon pienillä asioilla on merkitystä.
Sama viini voi tuntua aivan erilaiselta liian lämpimänä ja oikein viilennettynä. Kevyet punaviinit hyötyvät usein pienestä viilennyksestä, kun taas täyteläistä valkoviiniä ei välttämättä kannata tarjoilla jääkaappikylmänä.
Katso tarkemmat suositukset oppaastamme viinin tarjoilulämpötiloihin.
Myös viinin avaamisella voi olla vaikutusta kokemukseen. Joillekin viineille pieni määrä happea tekee hyvää, mutta kaikkia viinejä ei kannata automaattisesti kaataa karahviin. Lue lisää viinin dekantoinnista.
Viiniharrastuksessa ei tarvitse koskaan olla valmis
Ehkä juuri tämä tekee viinistä niin kiinnostavan harrastuksen.
Aina löytyy uusi rypäle, alue, vuosikerta tai tuottaja, jota ei ole vielä kokeillut.
Mitä enemmän viinejä maistaa, sitä paremmin alkaa samalla ymmärtää omaa makuaan. Lopulta viinipullon valitseminen ei perustu pelkästään etikettiin tai hintaan, vaan tiedät jo paremmin, millaisista viineistä itse pidät.
Ja siinä on ehkä viiniharrastuksen paras puoli:
tarkoituksena ei ole tietää kaikkea viinistä – vaan nauttia siitä, että aina voi oppia jotain uutta.
Haluatko syventyä viinin maailmaan? Tutustu Viinipediaan, Stadin Viinikerhon viinitastingeihin tai hae Stadin Viinikerhon jäseneksi.